Etusivulle

Tiesitkö, että...

  • Italiassa on tarjolla noin 350 erilaista pastamuotoa ja -lajia
  • Pastan eri muodot on suunniteltu sellaisiksi, että kastike tarttuu niihin hyvin
  • Pastaa voi tehdä myös muista viljalajeista kuin vehnästä, mutta esim. Italiassa durum-vehnän käyttö on määrätty laissa
  • Tanskalaiset syövät 2 kg pastaa vuodessa, suomalaiset 3,2 kg, ruotsalaiset 9 kg ja italialaiset 28 kg!
  • Moderni sana "makaroni" on peräisin Sisialaisesta termistä pastataikinan työläästä valmistamisesta.
  • Suomessa makaronista on tullut yleisnimitys pastalle, vaikka kansainvälisesti "macaroni" tarkoittaa yhtä pastamuotoa, juuri sitä kotoisista lihamakaronilaatikoistamme tuttua puolikaarta.
  • Tuorepasta säilyy jääkapissa 4-5 päivää ja pakastettuna vieläkin pidempään
Tulosta sivu

Pastatietous

 

Pastan historia

Pastan historia on pitkä ja monitahoinen. Yleinen uskomus on, että Venetsialainen kauppias Marco Polo toi pastan Italiaan vuonna 1295 palattuaan Kiinaan suuntautuneelta kahden vuosikymmenen mittaiselta löytöretkeltään. Kuitenkin jo monien roomalaisten keisareiden kerrotaan nauttineen pastaa muistuttavaa ruokaa. Myöskään Sisiliaa 800-luvulla asuttaneiden arabien vaikutusta pastan kehitykseen ei pidä väheksyä. Onkin mahdollista, että Marco Polo ainoastaan löysi uudelleen Italiassa jo aiemmin suositun ruokalajikkeen.

1300-luvulla pasta tuli Italiassa nopeasti suosituksi, sillä pitkään säilyvä kuiva pasta soveltui keskiajalla hyvin ravitsevaksi matkamuonaksi pitkillekin matkoille. Seuraavien vuosisatojen aikana pasta levisi merimatkojen myötä ympäri maailmaa ja aloitettiin myös pastan kaupallinen valmistus.

Aluksi pastaa syötiin pääasiassa juuston kera. Vasta 1800-luvulla pasta sai seurakseen Amerikan mantereelta löydetyt tomaatit, sillä tomaatteja pidettiin pitkään syömäkelvottomina. Pastan ja tomaattien löydettyä toisensa lopputuloksesta tulikin herkullista historiaa!


Pastellan historia raviolinkuoressa

Kaikki pasta on alkujaan tuoretta pastaa, ja kuivapasta on nimensä mukaisesti kuivattua tuorepastaa. Pastella-pastat ovat Suomen suosituimpia tuorepastoja. Niiden ehdoton etu on nopea kypsymisaika ja mukavan napakka al dente -suutuntuma. Etelä-Italiassa tuorepastaa pidetään edelleen parhaana ja aidoimpana pastalaatuna, tarjoiltuna joko kermaisten tai tomaattisten kastikkeiden kera.

1989

Tholstrup Cheese -juustotehtaassa Tanskassa aletaan valmistaa Pastella-tuorepastaa. Jo samana vuonna Pastella saa Tanskan Gastronomian Akatemian palkinnon.

1990

Tehdään ensimmäiset täytetyt pastat

1991

Pastellaa aletaan tuoda Suomeen ja muihin Pohjoismaihin

2000

Pastellalla saavat herkutella myös hollantilaiset ja Baltian asukkaat

2007

Pastella-tuotemerkki siirtyy Orkla-konsernin omistukseen

2008

Suomessa Pastellaa alkaa myydä Felix Abba

2008

Pastella-perheeseen saadaan myös kastikkeet

 

Un piccola sanakirja

 

Al dente:

Parahultaisen pureskeltavaksi, ei liian kypsäksi keitetty pasta

Fettucini:

Pitkä, nauhamainen pastamuoto

Durum:

Kellertävä vehnälajike, jota käytetään erityisesti italialaisissa pastoissa

Ravioli:

Täytetty tyynynmuotoinen pasta

Spaghetti:

Pitkä, ohut, pyöreä pastamuoto

Tortellini:

Täytetty, renkaanmuotoinen pasta, "pikku piiras"

 

tietous_fettuccine.png tietous_tagliolini.png tietous_tortellini.png tietous_ravioli.png
Fettuccine Tagliolini Tortellini Ravioli